Tasa-arvoinen koulutus
Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava laadukas koulutus koko matkalta varhaiskasvatuksesta, perusopetukseen sekä toiselle asteelle ja korkeakouluihin.
Panostetaan perusasioihin ja varmistetaan, että sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa on riittävästi henkilökuntaa, joilla on aikaa ja voimavaroja lasten ja nuorten tukemiseen. Taataan opettajille riittävät resurssit työnsä toteuttamiseen ja varmistetaan, että maailman parhailla opettajilla on mahdollisuus antaa riittävästi aikaa jokaiselle. Varmistetaan, että tarjoamme riittävästi lähiopetusta myös ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa.
Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet nostivat aikoinaan Suomen maailmankartalle. Varmistetaan, että tulevaisuudessakin koulutus ja korkea osaaminen ovat hyvinvointivaltiomme peruskivi.
Maamme haastava taloustilanne on saanut osan poliittisista puolueista etsimään leikattavaa myös koulutuksesta. Tämä tie on nähty. Vain koulutukseen panostamalla saamme Suomen talouden pitkällä aikajänteellä kasvuun.
Miten edetään:
- Turvataan laadukas varhaiskasvatus varmistamalla riittävä koulutetun henkilöstön määrä ja riittävän pienet ryhmäkoot.
- Vahvistetaan oppilaiden tukea ja oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen.
- Nostetaan koulutuksen rahoitus muita pohjoismaita vastaavalle tasolle
- Lisätään korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, jotta jatkossa yhä useampi nuorten ikäluokasta on korkeakoulutettuja
- Kirjataan perusopetuslakiin yksilöllisen opetuksen ja opettajien työrauhan turvaava opettajamitoitus.
- Puolustetaan koulutuksen maksuttomuutta ja mahdollistetaan täysipainoinen opiskelu korottamalla opintorahaa 100 eurolla.
Kestävä talous
Hyvinvointivaltion pyörittäminen vaatii vahvaa julkista taloutta. Tulevalla hallituskaudella taloutta on sopeutettava. Elämme tällä hetkellä velaksi ja suunnan on muututtava. Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan todennäköisesti kaikki käytettävissä olevat keinot: julkisten menojen tarkastelu, rakennemuutokset ja viime kädessä myös veronkorotukset.
On tärkeää, että taloudessa ei keskitytä kylmästi vain euroihin, vaan talouden on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin. Valtion velkaantuminen on taitettava, mutta tähän tarvitaan malttia. Nopeat leikkaukset eivät tuota hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Vihreiden tavoitteena on kestävöittää taloutta, kasvattaa työllisyyttä ja tehdä työelämästä kaikin puolin joustavampaa. Lisäksi on madallettava kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja parannettava yrittäjien sosiaaliturvaa
Miten edetään:
- Toteutetaan vihreä verouudistus, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verottamiseen.
- Nostetaan työllisyys 80 prosenttiin mm. nostamalla koulutustasoa, purkamalla kannustinloukkuja, puuttumalla työikäisten mielenterveysongelmiin ja helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
- Poistetaan työlupien saatavuusharkinta työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi ja tehdään työelämästä joustavampaa.
- Varmistetaan, että yrittäjä saa palvelut helposti yhdeltä luukulta ilman turhaa byrokratiaa. Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa.
- Torjutaan veronkiertoa ja tehdään verotuksesta reilumpaa niin, että se kaventaa tulo- ja varallisuuseroja.
- Uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva sitomalla sen kesto suhdannevaihteluun.
.
Energiakriisi ja ilmasto
Suomi tarvitsee ennen kaikkea johdonmukaisuutta energia- ja ilmastopolitiikkaan. Elinkeinoelämä, yritykset ja teollisuus joutuvat vaikeuksiin, mikäli vihreästä siirtymästä tai ilmastotavoitteista tingitään. Tarvitsemme yli hallituskausien vaikuttavaa linjaa niin ilmaston, ympäristön kuin elinkeinoelämän kannalta.
Energiakriisi tuntuu jokaisen suomalaisen arjessa. Se on pakottanut meidät kiristämään energiankäyttöä ja kriisi tuntuu myös monen lompakossa. Energiakriisi on aiheellisesti nostanut keskusteluun Suomen kehittymisen kohti energiaomavaraisuutta. Ennusteena on, että Suomi on omavarainen sähköenergian suhteen jo lähivuosina. Kehitystä edesauttaa etenkin kotimainen tuulivoiman tuotanto.
Tuulivoiman tuotantoon on myös Kaakkois-Suomen päästävä mukaan. Tähän mennessä puolustusvoimien tutkat ovat olleet esteenä Kaakkois-Suomen tuulivoimaloille, mutta uusin tutkateknologia vaikuttaa lupaavalta. Tulevaisuudessa tuulivoiman lisäksi on lisättävä myös aurinkovoimaa ja mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön pienydinvoimaloita ja vetyteknologiaa.
Energiaratkaisuilla on merkittävä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa. Lisäksi tarvitsemme päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen kasvattamista. Metsiemme hiilinielut ja -varastot ovat romahtaneet, eivätkä metsien hakkuut ole kestävällä tasolla.
On tärkeää varmistaa, että ilmastonmuutoksen torjuntaa ei maksateta niillä, joilla tekee jo valmiiksi arjessa tiukkaa. Myös metsänomistajille ja maatalousyrittäjille tulee suunnatta korvaus hiilivaraston kasvattamisesta. Samalla on puututtava luontokatoon sekä suojeltava luonnontilaisia metsiä, soita ja vesistöjä.
Miten edetään:
- Vahvistetaan lajien suojelun lisäksi uhanalaisten luontotyyppien suojelua luonnonsuojelulaissa.
- Suojellaan valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Uudistetaan metsälaki ja vahvistetaan monimuotoisuutta ja hiilinieluja myös talousmetsissä.
- Kielletään verkkokalastus saimaannorpan levinneisyysalueella. Kielletään kaikkien uhanalaisten lajien metsästäminen ja eläimille eniten kärsimystä tuottavat metsästystavat.
- Korjataan kaivoslainsäädännön puutteet ja lisätään kaivosyhtiöiden ympäristövastuuta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kaivoshankkeissa.
Saavutettavat sote-palvelut
Suomalainen hoitoala on kriisissä, eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa. Meidän on sekä parannettava palvelujen saavutettavuutta, kavennettava suomalaisten terveys- ja hyvinvointieroja että parannettava hoitohenkilökunnan työolosuhteita.
Ihmisten on saatava tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita elämäntilanteestaan, iästään, tuloistaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Julkisia sote-palveluita käyttävät pääasiassa työelämän ulkopuolella olevat ihmiset: lapset, nuoret, ikäihmiset ja työttömät.
Muita Pohjoismaita useammin Suomessa vähäosaiset ja pienituloiset jäävät palvelujen ulkopuolelle. Esimerkiksi eniten terveys- ja lääkäripalveluita käyttävät hyvätuloiset, vähiten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.
Sote-uudistuksen tärkein tavoite oli perustason terveydenhuollon ongelmien ratkaiseminen. Tähän tavoitteeseen on tulevalla hallituskaudella päästävä. Jatkossa hoitoon on jo lain mukaankin päästävä nopeammin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävyyden ja yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi on painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisyyn.
Miten edetään:
- Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, pysyvyyttä ja alan houkuttelevuutta parantamalla palkkausta ja työoloja useamman hallituskauden mittaisella ohjelmalla.
- Panostetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisesti ennaltaehkäisyyn. Edistetään hoitosuhteiden jatkuvuutta ja palveluiden yhteensovitusta oma tiimi -mallin avulla. Lisätään matalan kynnyksen palveluita ja jalkautuvaa työtä.
- Velvoitetaan hyvinvointialueet takaamaan riittävä määrä pitkäaikaisia ja laadukkaita ikääntyvien hoivapaikkoja, taataan kotihoidolle riittävä rahoitus ja taataan kestävät työolot ikäihmisten hoivaa tekeville.
- Uudistetaan lastensuojelulaki ja panostetaan erityisesti palveluihin, jotka auttavat päihteiden, rikollisuuden ja väkivaltaisuuden kanssa kamppailevia lapsia ja nuoria.
- Toteutetaan terapiatakuu, jonka myötä jokainen saa tarvitsemansa avun nopeasti ilman kohtuutonta jonotusta. Tehdään psykoterapeutiksi kouluttautumisesta maksutonta sekä lisätään koulutuspaikkojen määrää.
- Korotetaan omaishoidon tukea ja kehitetään omaishoitoa siten, että omaishoitajat jaksavat työssään paremmin.
Turvallisuus ja maanpuolustus
Kaakkois-Suomi on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeä alue. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, Euroopassa käydään kuitenkin täysimittaista sotaa.
Kolmen maakuntamme Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan, alueella sijaitsee merkittäviä varuskuntakaupunkeja. Meidän tulee varmistaa alueellinen valmius ottaa vastaan Nato- ja kumppanuusmaiden joukkoja osana Suomen maanpuolustusta nykyisissä varuskunnissa. Tähän voisi olla valmiudet Kaakkois-Suomessa esimerkiksi Karjalan prikaatissa tai Lappeenrannan maasotakoulussa.
Sen lisäksi, että puolustamme rauhaa ja vahvistamme turvallisuutta kansainvälisesti, meidän on varmistettava turvallisuusviranomaisten toimintakyky ihmisten perusturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä hengen ja terveyden suojelemiseksi.
Muuttuvassa maailmassa on lisäksi pidettävä huolta myös puolustusvoimien henkilöstöstä. On aika toteuttaa puolustusvoimien henkilöstöä koskeva työaikalain uudistus.
Miten edetään:
- Jatketaan Suomen vahvaa roolia rauhantyössä, kriisinhallinnassa, aseriisunnassa, rauhanturvaamisessa ja konfliktien sovittelussa. Edistetään ydinaseetonta maailmaa.
- Tuetaan Ukrainaa puolustautumisessa Venäjän hyökkäystä vastaan sekä jälleenrakentamisessa sodan väistyttyä.
- Puolustetaan tyttöjen ja naisten oikeuksia maailmalla ja Suomessa.
- Edistetään demokraattisten valtioiden yhteistyötä vastapainona harvainvaltaisten voimien vahvistumiselle. Haetaan Suomelle YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuodelle 2030.
- Huolehditaan siitä, että Naton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Kehitetään EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, kuten yhteisiä materiaalihankintoja, Naton rinnalla.
- Edistetään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Laajennetaan kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa.