Viikon puheenaihe on ollut hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportti. Elämme kriittisiä aikoja, sillä tulevat vuodet osoittavat, onnistummeko ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Globaali lämpeneminen pitää saada pysymään alle 1,5 asteessa, jotta välttyisimme elinolosuhteiden radikaaleilta muutoksilta. Kaikkia vahinkoja emme edes pysty korjaamaan.

Tarvitsemme vaikuttavampaa ilmastopolitiikkaa, jonka lisäksi on huomioitava kestävä kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Rikkaat teollisuusmaat ovat pääsyynä ilmaston lämpenemiseen ja samaan aikaan köyhimmät maat, joilla ei ole resursseja varautua muutokseen, kärsivät ilmaston lämpenemisen seurauksista eniten.

Näin kansainvälisenä Tyttöjen päivänä on syytä korostaa, että ilmastonmuutos ja väestönkasvu kulkevat käsi kädessä. Tämä on asia, joka jää monesti ilmastopolitiikan jalkoihin. Kasvava väestö kuluttaa entistä enemmän energiaa, vaikka päästöjä pitäisi vähentää. Tyttöjen asema on huonoin kaikkein köyhimmissä maissa, erityisesti Afrikassa, jossa väkiluvun on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vaikuttamalla väestönkasvuun, voidaan välillisesti vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen.

Paras tapa hillitä väestönkasvua on panostaa köyhien maiden tyttöjen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Edelleen liian moni tytöistä jää ilman koulutusta, kokee syrjintää sukupuolensa ja köyhyytensä takia, joutuu tahtomattaan lapsiavioliittoon ja tulee äidiksi aivan liian varhain. Koulutuksen pariin pääsy parantaa tyttöjen asemaa huomattavasti. Se takaa tytöille paremman aseman yhteiskunnassa ja antaa mahdollisuuden päättää omasta tulevaisuudestaan – myös perhesuunnittelusta.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Olimme vuonna 2014 oikealla suunnalla, kunnes nykyinen hallitus leikkasi rahoitusta huomattavasti. Käytämme kuluvana vuonna vain 0,38 prosenttia bruttokansantulosta kehitysavun rahoittamiseen ja jäämme kauas kansainvälisestä tavoitteesta.

Seuraavalla hallituskaudella tähän on tultava muutos. Suomen pitää jatkaa pitkäjänteistä työtä tyttöjen aseman edistämiseksi erityisesti niissä maissa, joissa tilanne on kaikista heikoin. Ja kuten aina, tasa-arvokysymykset ovat yhteisiä. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen lisäävät koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Jenni Aikio (vihr.) Kouvola

Maria Ohisalo (vihr.) Helsinki

Jaa:

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *