Vihreät Naiset vaatii yhteistä linjaa siihen, miten perheen ja valtuustotyön yhteensovittaminen voidaan toteuttaa yhdenvertaisemmin Suomen joka kunnassa. Politiikkaan osallistuminen ei saa olla kiinni siitä, minkälainen perhemalli valtuutetulla on.
Yritysmaailma on ottanut viime vuosina isoja harppauksia kohti perheystävällisempää maailmaa. Nyt on kuntien vuoro seurata esimerkkiä, ja mahdollistaa yhdenvertainen hoiva niille valtuutetuille, joilla on lapsia.
Politiikan ja perheen yhteensovittamisen ei tulisi olla ongelma enää 2020-luvulla. Eri kunnissa asuvat valtuutetut ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Pahimmillaan hoivavastuun kasautuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa demokraattisilla vaaleilla valtuutettu henkilö ei voi osallistua kokouksiin, tai päättää jäädä kokonaan pois politiikasta, sanoo Jenni Aikio, Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja.
Kunnissa on yhä todella paljon eroja lastenhoidon suhteen. Tapauskohtainen harkinta ja kuntien palkkiosäännöt määrittävät sen, millä tavalla lastenhoitokustannuksia korvataan valtuutetuille.
Joissakin kunnissa maksetaan hoitaja kotiin kokousten ajaksi. Myönnetystä korvauksesta menee kuitenkin ennakonpidätys veroprosentin mukaan, ja korvauksesta jää siten luottamushenkilölle maksettavaa. Tämä on erityisen eriarvoistavaa yhden vanhemman perheille, tai valtuutetuille, jotka tarvitsevat useasti hoitoapua.
On tärkeää käydä keskustelua hoivavastuun epätasaisesta jakautumisesta ja korvausjärjestelyiden syrjivistä käytännöistä. Lastenhoitokustannukset eivät saa olla esteenä politiikkaan osallistumiselle tai vaaleissa ehdolle lähtemiselle.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa valituista valtuutetuista naisia on 39 prosenttia. Mikäli tasa-arvon mallimaa haluaa saavuttaa tasa-arvoisen edustuksen myös kunnissa, on käytännön ratkaisujen palveltava eri perhemalleja edustavia valtuutettuja, vaatii Aikio.
(Kannanotto on julkaistu Vihreiden Naisten blogissa 31.8.2020.)
