Laadukas koulutus jokaiselle lapselle ja nuorelle
Kouvolan on oltava kaupunki, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle asti. Panostamalla koulutukseen varmistamme Kouvolan elinvoiman, houkuttelevuuden ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.
Varhaiskasvatus ja koulutus ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sekä tasavertaisten mahdollisuuksien rakentamisessa. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot on pidettävä pieninä, jotta oppiminen on turvallista ja yksilöllistä. Opettajilla ja kasvattajilla on oltava riittävät resurssit ja aikaa kohdata jokainen oppija.
Koulutus ei ole menoerä vaan investointi tulevaisuuteen. Kouvolan on tarjottava laadukasta opetusta minimivaatimuksia enemmän ja toteutettava kouluverkkouudistus lapsi- ja perhelähtöisesti. Oppilaiden oikeus tukeen, pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen on turvattava ajoissa.
Koulutuksen laatu riippuu riittävistä resursseista. Koulujen tuntikehystä ja tarvikemäärärahoja ei voi loputtomasti venyttää. Jos tuntikehys on liian tiukka, se näkyy suoraan oppituntien määrässä, tukiopetuksessa ja erityisopetuksen saatavuudessa.
Ensi syksynä voimaan astuva oppimisen tuen lakimuutos velvoittaa koulut tarjoamaan parempaa tukea oppilaille. Pelkkä lakimuutos ja valtion lisärahoitus eivät kuitenkaan riitä – kuntapäättäjien on varmistettava, että rahoitus todella ohjataan opetukseen ja tukitoimiin, ei pelkästään seiniin ja rakenteisiin.
Puututaan myös entistä päättäväisemmin kiusaamiseen, sillä kiusaaminen voi aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia ja lisätä syrjäytymisriskiä. Varmistamalla kouluille riittävät resurssit, panostamalla perhepalveluihin ja tarjoamalla nuorille mielekästä tekemistä voimme ehkäistä kiusaamista ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia.
Kestävä talous ja elinvoimainen Kouvola
Kouvolan talouden on oltava kestävällä pohjalla, jotta voimme turvata palvelut, edistää elinvoimaa ja hillitä muuttotappiota. Vuosien ajan kertynyt rakenteellinen alijäämä osoittaa, että monessa on menty pieleen. Talouden tasapainottaminen edellyttää palveluiden mitoittamista Kouvolan kokoiseksi sekä pitkäjänteisiä ja vastuullisia päätöksiä, joissa lyhytnäköiset säästöt eivät vaaranna kuntalaisten hyvinvointia.
Elinvoimaisessa Kouvolassa panostetaan työllisyyteen, yrittäjyyteen ja kestävään kasvuun. Kaupunki ei voi nojata pelkkään sijaintiinsa, vaan Kouvolan on oltava aidosti houkutteleva paikka yrityksille. Luodaan innovatiivisuuteen, kokeiluun ja ylipäänsä yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri ja korostetaan pienyrittäjyyden tärkeyttä.
Tuetaan paikallisia toimijoita ja painotetaan kunnallisissa hankinnoissa paikallisuutta ja ekologisuutta. Parannetaan kunnallista päätöksentekoa ja perustetaan päätökset tutkittuun tietoon, jotta jatkossa asiat eivät junnaisi valtuustossa. Kyläpolitikointiin ole varaa.
Kouvolan on oltava aktiivinen maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaja. Kaupungin on pidettävä puolensa ja tehtävä tehokasta edunvalvontaa varmistaakseen, että se saa osuutensa investoinneista, valtionrahoituksesta ja elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksista. Maakunnallista yhteistyötä on kehitettävä ja turhat vastakkainasettelut on unohdettava.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys ovat myös osa Kouvolan elinvoimaa. Kaupunki on sitoutunut hiilineutraaliuden tavoitteluun osana HINKU-verkostoa ja tätä työtä on vietävä kunnianhimoisesti eteenpäin. Kiertotalous, uusiutuva energia, energiatehokkuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat tulevaisuuden menestyksen kulmakiviä.
Kouvolan on oltava edelläkävijä myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa – lähiluonto ja metsät ovat paitsi ympäristön, myös asukkaiden hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä.
Eriarvoisuutta torjuva ja yhdenvertainen arki
Jokaisella on oltava mahdollisuus elää turvallista ja hyvää arkea riippumatta taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, vaan sitä, että jokaisella on reilut ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön, asumiseen ja hyvinvointiin.
Kunnissa voidaan tehdä paljon eriarvoisuuden torjumiseksi. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jotta palvelut saadaan sujuviksi ja ihmisiä voidaan auttaa ennen kuin ongelmat kasaantuvat.
Suomen hallituksen kurjistamispolitiikka on leikannut juuri sieltä, missä vaikutukset ovat vakavimmat: lapsilta, nuorilta ja pienituloisilta. Meidän on Kouvolassa taisteltava tätä vastaan ja varmistettava, että ennaltaehkäisevään työhön ja kuntalaisten hyvinvointiin panostetaan riittävästi.
Lapsilla ja nuorilla on oltava turvallinen kasvuympäristö ja luotettavia aikuisia ympärillään. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on mahdollistettava vähintään yksi harrastus, eikä harrastaminen saa jäädä kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta. Liikunta ja kulttuuri eivät ole pelkästään hyvinvoinnin lähteitä – ne ehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä kaikissa ikäluokissa.
Kouvolan on oltava avoin ja kansainvälinen kaupunki, jossa monikulttuurisuus nähdään voimavarana ja kaikki asukkaat voivat osallistua yhteiskuntaan taustastaan riippumatta. On varmistettava, että maahanmuuttajat ja kansainväliset opiskelijat kokevat Kouvolan kaupungin kutsuvana paikkana asua, työskennellä ja rakentaa elämäänsä.
Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus eivät saa jäädä vain sanahelinäksi, vaan niiden tulee näkyä päätöksenteossa ja jokaisen kuntalaisen arjessa.
Hyvinvoivat työntekijät ja saavutettavat sote-palvelut
Suomalainen hoitoala on kriisissä, eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa. Meidän on sekä parannettava palvelujen saavutettavuutta, kavennettava suomalaisten terveys- ja hyvinvointieroja että parannettava hoitohenkilökunnan työolosuhteita.
Toimivan hyvinvointialueen perusta ovat hyvinvoivat työntekijät. Kymenlaakson hyvinvointialueen on alusta alkaen tavoiteltava asemaa Suomen parhaana sote-alan ja pelastustoimen työnantajana.
Meillä on ollut pitkään vaikeuksia houkutella riittävästi eri alojen osaajia Kymenlaaksoon. Tämän on muututtava. Tunnistetaan ja tunnustetaan alueen haasteet osaavan työvoiman saamisessa. Panostetaan sekä nykyisten työntekijöiden pysyvyyteen ja työssä jaksamiseen että uuden henkilöstön rekrytointiin.
Ihmisten on saatava tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita elämäntilanteestaan, iästään, tuloistaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Julkisia sote-palveluita käyttävät pääasiassa työelämän ulkopuolella olevat ihmiset: lapset, nuoret, ikäihmiset ja työttömät.
Palveluiden pariin on päästävä asuinalueesta riippumatta niin pohjoisessa kuin etelässä, kaupungeissa ja maaseudulla. Palveluiden saavutettavuus taataan sosiaali- ja terveyskeskusten sekä perhekeskusten lisäksi liikkuvilla yksiköillä, jotka tuovat palvelut pienimpiinkin taajamiin.
Kehitetään erilaisia digipalveluja niissä palveluissa ja käyttäjäryhmissä, joissa digitaalisuus on luontaista. Otetaan tähän oppia yksityiseltä sektorilta, jossa etävastaanotot ja -ajanvaraus ovat jo arkea. Jatkossa etäpalvelut vapauttavat aikaa lähipalveluissa niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi hyödyntää digipalveluja.
Mielenterveyttä ja arvokasta ikääntymistä
Nopea ja helppo pääsy mielenterveyspalveluihin on taattava kaikille kymenlaaksolaisille. Mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoitaminen laadukkailla palveluilla on ensiarvoisen tärkeää. Usein nopea apu voi estää vakavampien ongelmien kehittymisen ja vähentää myöhempää hoidon tarvetta.
Nuorten Matala on hyvä esimerkki matalan kynnyksen palvelusta, jossa nuoret voivat saada tukea matalalla kynnyksellä. Näitä palveluita on laajennettava esimerkiksi Pirkanmaan mallin mukaisesti, jossa mielenterveysapua saa ilman ajanvarausta ja lähetettä. Mielenterveyden haasteet eivät kuitenkaan kosketa vain nuoria, sillä vähintään joka viides suomalainen kokee vuosittain mielenterveyden häiriön.
Ikääntyminen tuo mukanaan omia haasteitaan, ja jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen ja itsensä näköiseen vanhuuteen. Yksinäisyys on yksi suurimmista ikääntyneiden hyvinvointia uhkaavista ongelmista, ja sen torjumiseksi on kehitettävä yhteisöllisiä toimintamuotoja, kuten seniorikeskuksia ja vapaaehtoistoimintaa.
Laadukkaat ja yksilöä kunnioittavat ikäihmisten palvelut kautta maakunnan ovat kunnia-asia sekä päätöksentekijöille että työntekijöille. Ikääntyneiden hoidon on oltava inhimillistä ja arvokasta, ja heidän tulee voida vaikuttaa omaan hoitoonsa ja elämäänsä mahdollisimman pitkään.
Panostetaan ikääntyvien kymenlaaksolaisten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa sekä hoiva- ja asumispalveluissa. Ikääntyneiden kuuleminen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollistaa resurssien kohdentamisen kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. On varmistettava, että kotihoitoon panostetaan riittävästi, omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen ja että hoivakodeissa on riittävästi koulutettua henkilökuntaa.
Samalla on panostettava omaan julkiseen palvelutuotantoon, jotta emme ole tulevaisuudessa suurten terveysjättien armoilla. Laadukas ja saavutettava sote-palveluiden verkosto on turvattava julkisena peruspalveluna, joka takaa tasavertaisen hoidon kaikille riippumatta asuinpaikasta tai maksukyvystä.