Vihreiden puoluevaltuuston avauspuheenvuoro Kouvolassa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät – tervetuloa Kouvolaan!

Ilokseni saan toivottaa kaikkien meidän kouvolalaisten ja kymenlaaksolaisten sekä Kaakkois-Suomen Vihreiden puolesta teidät tervetulleeksi kylään. Olen Jenni Aikio, kaupunginvaltuutettu täällä Kouvolassa, aluevaltuutettu Kymenlaakson hyvinvointialueella ja eduskuntavaaliehdokas. Tänään edustan täällä myös puoluehallituksen varajäsenen roolissa.

Kouvola on hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva Kaakkois-Suomen keskus. Meillä yhdistyy monimuotoinen kaupunkiympäristö ja elävä maaseutu. Koen asuvani kaupungissa maalla. Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunki, pinta-alaltaan Etelä-Suomen suurin kunta, meillä on 459 järveä ja lähes 1000 maatilaa. Kouvolan ylpeydenaiheita ovat muun muassa Repoveden kansallispuisto, Unescon maailmanperintökohde Verla, Suomen suurin ja vanhin puulajipuisto, Arboretum Mustila ja tietenkin Kouvolan Laku ja Tykkimäki.

Kaupungissa maalla, mutta silti ihan pääkaupunkiseudun kyljessä ja erinomaisten yhteyksien päässä. Moni kouvolalainen pendelöi töihin Helsinkiin ja etätyö on mahdollistanut monelle muuton myös tänne hieman väljemmille vesille. Täällä on edullista asua, sillä neliöhinnat ovat vain murto-osan Helsingin hintatasosta.

Kuuden kunnan liitoksena syntynyt Kouvola on nyt teini-iässä. Tällä teini-ikäisellä ei niinkään ole kasvukipuja, vaan haasteet liittyvät enemmänkin kutistuvan kunnan kehittämiseen. Koen, että olemme jo tilanteessa, joka on ajankohtainen monelle paikkakunnalle jos ei vielä nyt, niin lähitulevaisuudessa. Väki vanhenee ja vähenee, meillä on lisäksi myös muuta maata enemmän sairastavuutta.

Maailma on jo muuttunut Kouvolassa. Olemme kokeneet ison rakennemuutoksen, kun viime vuosikymmeninä on suljettu useita vaurautta tuoneita paperitehtaita Kymenlaaksossa. Meidän on ollut pakko keksiä jotain uutta tilalle, ja kuntapolitiikka, se on pääasiassa niukkuuden jakamista vuodesta toiseen.

Kouvolassa on kuitenkin myös valtavasti potentiaalia. Meille valmistui juuri Suomen ainoa EU:n liikenteen ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali, joka on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. EU:n yhtenä tavoitteena on, että yli 300 km:n pituiset maanteiden tavarankuljetukset siirretään muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen. Tulevaisuudessa konttijunaliikenne tulee lisääntymään, ja tähän me panostamme Kouvolassa.

Utin jääkärirykmentti sekä Karjalan prikaati Vekaranjärvellä tekevät meistä Suomen suurimman varuskuntakaupungin, yksityisellä sektorilla satsataan muun muassa kasvipohjaisten ruoka-aineiden tuotantoon, ja Kouvolassa on kampus Suomen parhaalla ammattikorkeakoululla Xamkilla.

Olemme kaupunkistrategiassa valinneet panostaa lapsiin, nuoriin ja yrityksiin. Täällä päivähoitopaikan saa kohtuullisen helposti ja kouluverkkoa uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Meillä puhutaan pikkukakkosindeksistä, eli siitä, että matkat kaupungin sisällä ovat niin nopeita, että ehdit hakea lapset päiväkodista tai koulusta, käydä kaupassa tai salilla ja olet kotona siihen mennessä kun Pikkukakkonen alkaa. Arki Kouvolassa sujuu.

Olen valtavan iloinen siitä, että olemme koolla Kouvolassa juuri tänä viikonloppuna. Sen lisäksi, että meillä on edessä varsin jännittävä kokousviikonloppu eduskuntavaaliohjelman parissa, Kouvolan Vihreiden paikallisyhdistys viettää tänään 30-vuotisjuhlia. Tämä viikonloppu on todella merkittävä Kouvolan Vihreille, ja haluan jo viikonlopun alkajaisiksi lämpimästi kiittää niitä henkilöitä, jotka aikoinaan toimivat uranuurtajina ja perustivat vihreän paikallisyhdistyksen Kouvolaan. Ei nimittäin ole helppoa olla ensimmäinen ja poiketa massasta. Ei ole helppo olla se pieni porukka, joka laittaa muutoksen aluilleen.

Yhdistyksen historia alkaa vuoden 1992 kunnallisvaaleista. Tuolloin Vihreät asetti ehdokkaita kaikkiin silloisiin Pohjois-Kymenlaakson kuntiin. Valtuutettuja saatiin alueelle 10: Kouvolaan kaksi, Kuusankoskelle, Valkealaan, Anjalankoskelle ja Iittiin kuhunkin yksi ja Elimäelle peräti neljä. Elimäen Vihreät olivatkin aloittaneet toimintansa jo aiemmin. Hyvä vaalitulos toi tarpeen perustaa tukijärjestön vihreille valtuutetuille ja niin alueen vihreitä kokoontui 16.1.1993 Elimäellä perustamaan Pohjois-Kymenlaakson Vihreät ry:n. Yhdistyksen nimenmuutos Kouvolan Vihreiksi tapahtui kesäkuussa 2012.

Perustamisaikaan oli juuri kohdattu 90-luvun pankkikriisi ja silloiset teemat kuulostavat varsin tutuilta vielä näin 30 vuotta myöhemmin. Edelleen toimimme sen mukaan, mitä linjattiin 90-luvun vaalimainoksessa paikallislehdessä:

vaadimme avoimuutta päätöksentekoon, kuntalaisilla on oikeus tietää ja päättäjien on otettava selvää
vaadimme oikeudenmukaisuutta säästöihin: oikeus koulutukseen, huolenpitoon ja terveyteen on säilytettävä köyhinäkin aikoina
vaadimme kestäviä päätöksiä, jotka takaavat myös tuleville sukupolville ihmisarvoisen ympäristön.

Pieni yhdistys on vuosien varrella kasvanut ja tullut vaikutusvaltaisemmaksi sekä varsin näkyväksi poliittiseksi toimijaksi sekä paikallis- että aluetasolla. Ajattelen, että me edelleen tuomme poliittiseen päätöksentekoon tuota 1990-luvun Kouvolassa vihreiden peräänkuuluttamaa uudenlaista ajattelua.

Näillä sanoin toivotan antoisaa kokousviikonloppua puoluevaltuustolle, valtavasti onnea Kouvolan Vihreille ja mitä parhainta menestystä Vihreille kevään eduskuntavaaleissa.