Tulevilla hyvinvointialueilla päätetään, miten terveyden ja hyvinvoinnin palvelut järjestetään ja kuka niitä saa. Kyse ei ole pelkästä hallinnon rakenteesta, vaikka rakenteillakin on merkitystä.
Hyvinvointialueiden toimintaa säätävät lait on jo säädetty, mutta käytännön toteutus riippuu pitkälti tulevista aluevaltuustoista. On oltava tarkkana, ettei nyt rakenneta kuntalaisesta kaukana olevia kankeita jättiläisiä tai tehdä ratkaisuja, jotka hyödyttävät enemmän terveydenhuollon suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia. Yksinäinen isoäiti, väsynyt omaishoitaja tai leskeksi jäänyt isä tarvitsevat palveluiden äärelle pääsyn lisäksi inhimillistä kohtaamista.
Hyvinvointivaltiota on sekä puolustettava että kehitettävä. Tässä on tärkeää hyödyntää alan ammattilaisten osaamista ja varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi ja että esimerkiksi hoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja pelastajia kuullaan, kun palveluja kehitetään.
Erityisen oleellista on, että palveluja rakennettaessa tunnistetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn merkitys.
Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Tällä on valtava hintalappu niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Eksyneen nuoren auttamisella voidaan pelastaa kokonainen elämä. Masentuneen vanhemman saadessa apua ajoissa kannatellaan koko perhettä.
Olemme nähneet, että myös Kymenlaakson hyvinvointialueella tarve on akuutti – varsinkin näin koronakriisin jälkeisessä maailmassa. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvu.
Vihreät on esittänyt, että jokaisessa kunnassa olisi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste. Isommissa kaupungeissa, kuten Kouvolassa ja Kotkassa se voisi olla kiinteä, pienemmissä kunnissa, kuten Virolahdella ja Miehikkälässä se voisi toimia esimerkiksi liikkuvana palveluna. Tarvitsemme myös palvelut turvaavaa terapiatakuuta koko maahan.
Tulevissa aluevaaleissa voidaan turvata laadukkaat palvelut, torjua eriarvoisuutta ja edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua.
Iiris Suomela
Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja
Jenni Aikio
Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen, vihr.
Kirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa 4.1.2022.
