Kouvolassa, kuten monessa muussa kaupungissa, halutaan edistää lähidemokratiaa ja saada asukkaiden ääni kuuluviin. Monissa asioissa paras asiantuntemus on kunkin alueen asukkailla, samoin parhaat ideat alueen kehittämiseksi. Jatkossa aluetoimikunnat ovat paikkoja, joissa laitetaan monia uusia projekteja alulle.
Uusi kaupunginhallituksen tulevaisuusjaosto aloitti toimintansa kesäkuussa ja nyt haetaan jäseniä sen alaisiin aluetoimikuntiin. Toimikuntia tulee olemaan viisi, joista syksyllä 2018 aloittavat Valkealan ja Anjalankosken aluetoimikunnat. Elimäen, Kuusankosken sekä keskustan aluetoimikunnat käynnistyvät vuonna 2019.
Hakuaika aluetoimikuntiin on siis parhaillaan käynnissä ja hakemuslomakkeelle pääset tästä. Henkilötietojen lisäksi lomakkeella voi kertoa vapaamuotoisesti taustastaan: työkokemuksesta, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnasta, harrastuksista, erityisosaamisesta sekä kiinnostuksen kohteista.
Hakuaika päättyy 9.8.2018 ja molempiin aluetoimikuntiin valitaan 7–11 jäsentä valtuustokauden ajaksi. Kuluvaa valtuustokautta on jäljellä kolme vuotta, mutta jatkossa aluetoimikunnat ovat kaupunginvaltuuston mukaisesti nelivuotisia.
Tulevaisuusjaosto kokoontuu seuraavan kerran 22.8. ja oletan silloin päätettävän, keitä jaosto esittää kaupunginvaltuustolle aluetoimikuntien jäseniksi. Valtuuston siunattavaksi asia tulee todennäköisesti syyskuun kokouksessa, jonka jälkeen aluetoimikuntien kokoonpanot on virallisesti päätetty.
Mitä ihmeen lähidemokratiaa
Lähidemokratialla tarkoitetaan asukkaiden mahdollisuutta osallistua asuinalueensa päätöksentekoon. Kuntapolitiikkakin on lähidemokratiaa, sillä kaupunginvaltuustossa päätetään paikallisten ihmisten yhteisistä asioista. Aluetoimikuntien avulla päätöksenteko tulee vielä lähemmäs ihmisten arkea.
Ensi vuonna Kouvolan kuntaliitoksesta tulee kuluneeksi 10 vuotta. Vuosina 2008–2009 valtion yhdistymisavustukset vauhdittivat kuntaliitoksia ja vuonna 2009 Kouvolan lisäksi toteutettiin 31 muuta kuntaliitosta. Kuntaliitosten pelättiin kaventavan demokratiaa, kun kuntien yhdistyessä vaikuttamisenpaikkojen määrä väheni. Kouvolassakin kuusi valtuustoa yhdistyi yhdeksi ja alueen kaupunginvaltuutettujen määrä putosi roimasti.
Ympäri maata vastaukseksi esitettiin erilaisia lähidemokratian malleja. Pyrittiin jollain tavalla varmistamaan, että edustuksellisuus ja osallisuus säilyy. Tätä kirjoittaessani selailin muutaman kaupungin lähidemokratian malleja ja ensilukemalla ne eivät juuri poikkea toisistaan. On aluelautakuntia, yhteisötoimintaa, aluejohtokuntia ja aluetoimikuntia. Kaikki tähtäävät vaikuttamisenmahdollisuuksien, yhteistyön ja aluekehityksen lisäämiseen. Toimintatavat, rahoitus ja toimikuntien kokoonpanot vaihtelevat kaupungittain.
Kuka voi hakea mukaan
Aluetoimikuntien jäsenten tulee asua toimikunnan alueella. Muita varsinaisia rajoituksia ei ole. Toiveena toki on, että aluetoimikuntaan saataisiin mahdollisimman kattava edustus asukkaista: eri ikäisiä ihmisiä, eri asuinalueilta ja yhteiskunnan eri aloilta. Niitä, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet täällä, sekä niitä, jotka ovat muualta Kouvolaan muuttaneet. Henkilökohtaisesti toivon, että nuoret innostuisivat lähtemään mukaan. Ikärajoista en itseasiassa ole kuullut puhuttavan, enkä näe syytä, miksi alaikäisiä ei valittaisi mukaan.
Monissa kaupungeissa aluetoimikunnat muodostuvat asukkaiden lisäksi asukasyhteisöjen, yhdistysten ja palvelujen edustajista sekä luottamushenkilöistä. Näin on esimerkiksi Oulussa ja Mikkelissä. Kouvolassa kaupunginvaltuutetuilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissa. Jäseniksi ei kuitenkaan valtuutetuilla ole asiaa, sillä aluetoimikuntien ei haluta politisoituvan. Ei tosin ole määritelty, etteikö aluetoimikunnan jäsen voisi olla puolueen jäsen. Veikkaan, että jossain vaiheessa pelisääntöjä pitää vielä tarkentaa tämän poliittisen toiminnan osalta.
Todellista päätösvaltaa
Aluetoimikuntien toiminta ei onnistu ilman ihmisiä, jotka haluavat kehittää omaa lähiympäristöään. Rahallinen korvaus osallistumisesta on pieni (50 euroa kokouksesta, enintään neljästä kokouksesta vuodessa), joten motivaation pitää tulla jostain muualta.
Uskon, että osaavia ja aktiivisia ihmisiä saadaan mukaan sillä, että aluetoimikunnille annetaan todellista päätösvaltaa. Toimintaan on budjetoitu vuositasolla 1 000 000 euroa ja se jaetaan seuraavalla tavalla. Jokaiselle alueelle jaetaan aluekeskuskohtainen kehittämisraha, kaksi euroa asukasta kohden. Valkealan kohdalla tämä tarkoittaa vuoden 2014 tilastojen mukaan 22 780 euroa ja Anjalankoskella 30 260 euroa. Lisäksi aluetoimikunnat voivat hakea innovaatiorahaa erillisellä hakemuksella.
Asukaskohtaista rahaa on vuosittain jaossa koko Kouvolassa 170 000 euroa ja tulevaisuusjaoston jakamaa innovaatiorahaa 830 000 euroa. Aktiivinen aluetoimikunta voi melkein viisinkertaistaa rahoituksensa innovaatiorahaa hakemalla. Tämän, jos minkä, tulisi kannustaa kehittämään jotain uutta.
Alla olevassa kuvassa on hyvät laskelmat eri alueiden rahoituksesta.
Kokemuksia ja kehittämistä
Tulevan vuoden aikana kerätään kokemuksia ja katsotaan, miten homma toimii. Uskon, että aika rankastakin kritiikistä huolimatta aluetoimikunnilla, tulevaisuusjaostolla sekä Palvelumalli 2030:lla on kaikki mahdollisuudet onnistua.
Ymmärrän uhkakuvat siitä, että aluetoimikunnat kääntyvät käytännössä paikoiksi, joissa puoluepolitiikka jyllää. Toisaalta ei kai se väärin ole, jos joku aluetoimikunnan kautta kiinnostuu lähialueen kehittämisestä enemmänkin ja päättää lähteä sen innoittamana vaikka kunnallispolitiikkaan. Tämähän olisi oikeastaan vain toivottavaa.
Aina vaalien alla valitetaan, että ihmisiä ei kiinnosta, ihmiset eivät asetu ehdolle, eivät osallistu keskusteluun, eivätkä äänestä. Voisiko aluetoimikunnat toimia herättelijänä, kun ihmiset huomaavat, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa?
Tässä on vielä tiedonjanoisille aluetoimikunnan toimintasäännöt tutustuttavaksi. Säännöistä löytyy lisäinfoa tehtävistä, määrärahoista, kokoonpanoista ja palkkioista.
Tästä pääset hakulomakkeelle täyttämään tietosi. Kannattaa myös vinkata kavereille!
